Arolan Svante

00.00.0000, valmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

04.10.18 Svantesta kouluponiksi (ainakin melkein), kirjoittaja: omistaja (400s)
Ehdin tänään tallille kolmen maissa, koska minut oli jälleen kerran buukattu iltapäivän lastenvahdiksi Jessican päästyä koulusta jo kahdeltatoista. Laitoin poikien iltaruoat valmiiksi ja menin sitten hakemaan Svanten ulkoa. Olin ilmoittautunut ponin kanssa koulukilpailuihin, en kyllä tiennyt yhtään mitä päässäni liikkui: ei ainoatakaan koulutuntia takana ja ylipäätään selässäolemiskerratkin oli laskettavissa yhden käden sormilla. Harjasin Svanten hyvin ja pesin jalat, koska syksyn sateet olivat alkaneen tuoden tullessaan rivit. Onneksi Svante ja Eetu niiltä vielä olivat säästyneet. Laitoin Svanten satulaan huovan ja vyön, koska se oli nuorten miesten yhteisessä käytössä ja vaihdoimme ponin myötä varmuuden vuoksi aina huovan. Menin varustamaan Svanten ja saatuani itseni ratsastuskuntoon suuntasimme kohti kenttää. Ilma oli ihan kiva, vaikka aamu olikin alkanut nollakelissä. Onneksi ei kuitenkaan satanut. Odotin innolla tulevia ensimmäisiä kilpailuja, meidän luokkaamme, raviohjelmaan oli ilmoittautunut neljä osallistujaa, joten luokkataso tulisi varmasti olemaan hurjan korkea.

Aloitin kävelemällä pitkin ohjin, Svantella oli tänään jumituspäivä, joten alkukäynneistä asti yritin sen vain saada liikkumaan reippaammin. Luulin raviin saamisen olevan päivän vaikein asia, mutta kun tuli aika harjoitella pysähdyksiä ja peruutuksia oli Svante niistä vielä enemmän eri mieltä. Se steppasi paikallaan ja peruuttaessa ei malttanut ollenkaan kuunnella. Kehuin kuitenkin pienestäkin seisomisesta ja peruutusaskelista, päätin harjoitella niitä joku päivä vielä ohjasajaen tai ajaen, koska ori oli ajaessakin ollut hieman haasteellinen kuulemma. Kertailimme muutamia radan asioita vielä erikseen ja otin sitten lopuksi Milan tullessa katsomaan koko radan kertaalleen. Svante toimi Milan mielestä superhienosti, mutta olin kyllä itse hieman eri mieltä. Oli tainnut omistaja jälleen asettaa silmilleen ne kuuluisat vaaleanpunaiset lasit. Vaikka raviohjelmassa ei ihmeitä vaadittu, olisi kuitenkin hyvä jos poni osaisi pysähtyä, peruuttaa ja mennä edes jotenkuten sinnepäin minne oli tarkoitus.

Svantella oli kuitenkin eri mielipide asiasta ja se oli tuntunut luovan aivan oman ratansa. Kävelin loppukäynnit lähimaastossa, Svante toimi jo alku- ja loppukäynneissä hienosti maastossa ratsain, vaikkei muuten niin paljoa osannutkaan. Harjasin orin käytävällä, pahin karvanlähtö oli onneksi ohi ja ori oli tuntunut viime aikoina lähinnä keskittyä karvansa kasvattamiseen. Pyyhin hikiset kohdat sienellä ja vein sitten ponin kevyesti loimitettuna takaisin pihattoon, jossa kaveri jo odottikin portilla. Vein varusteet paikoilleen ja kävin sitten siivoamassa Eetun karsinan ja vein puhtaita alusia. Vaihdoin veden ämpäriin ja kävin myös Stinan apuna vaihtamassa pihattoon vedet ja pesin saavit. Vielä ei onneksi ollut tarvetta lämmitettäville saaveille, sen verran lämmin oli pihatossa yöt. Kisapäivä ei oikeastaan jännittänyt, mutta odotin innolla. Ihan kovin hyvinhän ne kisat eivät sitten loppujen lopuksi menneet ja jäimme vikoiksi, mutta Svantea ajatellen oli kyllä hyvä kokemus.

16.09.18 Ensimmäiset ravit, kirjoittaja: Mila (169s)
Sunnuntain kunniaksi pakkasin sekä Svanten sekä Splashin traileriin ja lähdin oripoikien kanssa kokeilemaan onneamme ravikisoissa. Myös Splash starttaisi tänään kärryjen kanssa, jotta saisi kisakokemusta myös siitä touhusta. Ei aina tarvitsisi takiaisen lailla satulassa keikkua. Myös Jannica sekä Aurora olivat lähteneet mukaani kaitsemaan hoidokkejaan sekä seurakseni. Menomatkalla heistä ei kyllä pahemmin seuraa ollut, sillä molemmat nukkuivat kuolanoro suupielessä koooooko matkan. Svanten startti oli heti ensimmäisenä. Ei muuta kuin matkaan... Turkasen poni päätti ottaa kahdet laukat siinä matkan aikana ja hetken jo pelkäsin, että meidät hylättäisiin, mutta loppumatkan töpöjalkainen poni kipitti kiltisti ravia ja tuli jopa kolmanneksi! Wuhuu! Splashin koitos meni ilman laukkoja, mutta tulos ei päätä huimannut, sillä ori oli kuudes - eli viimeinen. Tai no, oikeastaan toiseksi viimeinen lähdössään, sillä yksi ori hylättiin pitkän laukan vuoksi. Eli Splash saisi jatkaa raviuraansa montéhevosena. Eipä me näihin kisoihin mitenkään pipo kireällä muutenkaan lähdetty... Tulomatkalla piipahdimme Hesen autokaistalla hakemassa matkaevästä ja kiltti myyjä antoi meille ilmaiseksi miniporkkanoita mukaamme. Liekkö ollut hevosihmisiä. Kiitos tytöille seurasta. Oli mukava päästä välillä akkaporukalla liikkeelle, ilman noita kakkapäämiehiä.