A.D. Midnight Surprise

KutsumanimiSonja RekisterinumeroVH17-
Rotuwelsh D Säkäkorkeus139cm
Sukupuolitamma Värimusta
Syntymäaika27.11.2016 Suomi 4v Koulutustasore 70cm
OmistajaJannica (VRL-04799) KasvattajaJannica (VRL-04799)

Luonne

Sonja on herkkä ja rauhallinen tammavarsa, aivan päinvastainen luonteeltaan kuin kaksoisveljensä. Innolla odotamme millainen parivaljakko heistä kasvaa vuosien mittaan.

Sukutaulu

i. Cadogan Tudor
wD mrn 141
Ch, VWY-III
ii. Rheged Cadmon
wD trn 144
iii. Mabsant Brys wD trn 143
iie. Ysbail Gwenda wD rn 144
ie. Daere Romanz
wD mrn 141
iei. Dewitt Renfrew wD rn 140
iee. Lilybet Eyslk wD mrn 139
e. Sparrow Melody
wD trn 138
ei. King II
eii.
eie.
ee. Sparrow Lady
eei.
eee.
ii. Rheged Cadmon: Tulinen ja omapäisen luonteen omaava ori viettää ansaittua eläkettä, tosin välillä orin luona vierailee neitoja. Rheged on kilpaillut hyvällä menestuksellä welsh show- kilpailuissa joissa tämä onkin jo tuttu nimi. Upean ulkomuotonsa ja joustavat liikkeet ovat ihastuttaneet jo monet sadat tuomarit. Ori on jättänyt jälkeläisiä jo ympäri maailmaa. Rhegedin siirtyessä kokonaan kilpailuista eläkkeelle siitosvirkaan, on tämän luona rampannut eri maista tammaa. Rhegedin nimi on tuttu welsh piireissä, joten Tudorilta löytyy monia sisaruksia. Rhenged on kantakirjattu I-palkinnolla ja saanut paljon mainetta ja kunniaa rakenteen-, kilpailutulosten- sekä jälkeläisten menestymisestä.
ie. Daere Romanz: Kilpaili hyvällä menestyksellä rataesteitä sekä välillä valjakkoa. Mustanruunikko neitokainen oli luonteeltaan herkkä mutta ystävällinen ja yhteistyöhaluinen. Tamma oli kuuma ratsastettava joten selkään nousi vain kokeneet henkilöt. Näyttelyissä Daere Romanz sai hyviä mainintoja upeasta rakenteesta ja näyttävistä liikkeistä. Daere Romanz kantakirjattiin II-palkinnolle Walesissa, jossa tamma vietti melkein koko elämänsä. Kilpailu-uran päättyessä Daere Romanz astutettiin vielä kaksi kertaa, jonka jälkeen se myytiin hyvällä hinnalla Irlantiin viettämään eläkepäiviään. Daere Romanz jätti kaksi upeaa orivarsaa ja yhden tamman. Jokaisesta on tullut kelpo näyttelyponi sekä luonteeltaan selväpäisiä.

iii. Mabsant Brys: Monet ihailevat tätä herraa kaukaa rauhallisena ruunana joka laiduntaa tyyneenä tuulen heiluttaessa ponin tuuheaa harjaa. Ehkä voi erehtyä näin kotioloissa, mutta kun on show aika, Mabsant Brys antaa itsestään kaiken ja loistaa radalla kuin kirkas tähti. Tummanruunikko ori on luonteeltaan erittäin rauhallinen ja säyseä, orimaisen luonteen näkee vasta kun ollaan kilpailu paikalla tai jos tammoja on tarpeeksi lähettyvillä. Orilla kilpailtiin 11-vuotta ahkerasti eri lajeissa ja myöhemmin ori siirtyi täysipäiväiseen jalostuskäyttöön. Heti eläkkeelle jäätyään tammojen omistajat kiirehtivät tuomaan neitojansa Mabsant Brysin luokse, ori oli tämän kevään kuumin nimi. Jälkeläisiä ori jätti melkein 80, kunnes ikä alkoi painamaan ja ori sai keskittyä rauhalliseen lenkkeilyyn ja laiduntamiseen.
iie. Ysbail Gwenda: Tämä kaunokainen kilpaili aktiivisesti esteratsastuksissa ja pärjäsikin erittäin hyvin. Hyppy tekniikka oli kohdillaan ja ruusukkeita sateli melkein jokaisesta kilpailusta, mihin tammalla osallistuttiin. Ysbail Gwenda oli rakenteeltaan sopusuhtainen ja noin kymmenessä näyttelyissä käytyään tuomarin kommentit olivat erittäin hyviä. Ysbail Gwenda siirtyi kilpailuista eläkkeelle vain 13-vuotiaana, jolloin ponin loukattuaan jalkansa pahoin tamma asutettiin ensimmäistä kertaa. Montaa varsaa tämä ei kerennyt jättämään, kunnes kunto petti viimein 18-vuotiaana. Walesissa asustelevat kaksi ori jälkeläistä jatkavat tamman jaloa sukua ja valloittaen kilpatantereita.
iei. Dewitt Renfrew: Tämän orin omisti nuori nainen, joka piti ponia ensin pelkkänä harrasteratsuna, kunnes pikkuhiljaa tämän oma valmentaja kehotti siirtämään katseet kohti suurempia areenoita. Dewitt Renfrew pääsi näyttämään taitojaan este- sekä kouluradoille ja pari kertaa myös näyttelyissä. Luonteeltaan ori oli erittäin kiivas ja joskus vähän vaikea hallita. Näyttelyissä kaikki meni suhteellisen hyvin mutta muiden hevosten ja etenkin tammojen läsnäolo hermostutti oriin aina sen verran että oli todellinen työ saada pidettyä ori hallinassa. Tämän takia Dewitt Renfrewiä ei montaa kertaan nähty näyttely kehissä, vaikka rakenteensa puolesta ori oli mainio. Dewitt Renfrew jätti vain yhden jälkeläisen, tamman nimeltä Daere Romanz. Melkein heti astutuksen jälkeen ponin omistaja päätti ruunata upean oriinsa. Vielä jonkin aikaa Dewitt Renfrew nähtiin estekilpailuissa mukana, kunnes tämän omistaja kyllästyi ja myi juuri ruunaamansa ponin pois nuorelle tytölle pullaponiksi. Oli todella ikävä ratkasu koska tässä olisi ollut loistava periyttäjä ori!
iee. Lilybet Eyslk: Oli perheen harrasteponi jolla kilpailtiin välillä este ja välillä maastoeste kilpailuissa. Lilybet Eyslk sai viettää tasaisen rauhallisen elämän pullaponin merkeissä. Pari kertaa tamma pääsi isoimmille kentille kokeilemaan kilpaonneaan, ja ihan vielä kohtuu menestyksellä. Lilybet Eyslk varsoi kerran, upan tamma varsan jolla oli näyttävät liikkeet ja luonne kohdillaan. Oriksi valittiin perheen tuttavan omistama ori. Lilybet Eyslk menehtyi 15-vuotiaana omaan tarhaansa suolikierteeseen, tällöin varsan ollessa 2-vuotias.
© Sorel

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

Welshvarsojen laatuarvostelu

29.08.18 - 12p - Quality Welsh Youngster

ERJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

VPA Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

Ei vielä arvosteltu.

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

NJ Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Kisatulokset

ERJ 1 sijoitusta

13.01.18 - 70cm - 2/30 - Kototalli

Villit 0 sijoitusta

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Valmennukset

00.00.0000, estevalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

Päiväkirja

27.11.2016, kirjoittaja: omistaja
Huulillani oli vain yksi sana tavatessani suu auki tallityöntekijän laittamaa tekstiviestiä aamuviideltä. "Varsa syntyy" siinä luki lyhyesti ja ytimekkäästi. Ben oli jo hyvissä ajoin majoittautunut vierashuoneeseen, vaikka vakuuttelin ettei siihen ollut tarvetta, koska minulla oli varsomiskamera kytkettynä puhelimeeni. Olin kuitenkin ehtinyt torkahtaa lukemattomia kertoja aiempinakin öinä, kun varsominen näytti merkkejä lähestymisestä. Nyt oli kuitenkin tosi kyseessä, sen huomasin heti sännätessäni talliin pää kolmantena jalkana ja kylpytakin liepeet lumesta märkänä. Hengitin pari kertaa syvään ja astuin sitten sisään tallin lämpöön. Ben istui heinäpaalin päällä Sparrow Melodyn eli Messin karsinan edessä ja tuijotti kalterien välistä sisään. Tamma oli makuulla ja vaikutti rauhalliselta, joten tein seuraa pojalle. Ei mennyt aikaakaan kun oljille putkahti pieni olento. Näin jo kaukaa lampunvalosta, että kalvot olivat rikki, joten en mennyt häiritsemään heitä. Tamma nuoli pienen sukkajalan puhtaaksi, mutta kääntyi sitten jälleen makuulle. Jokin oli nyt hullusti. Vilkaisin Beniin ja yhtä aikaa ponkaisimme karsinaan, yritimme kuitenkin välttää ylimääräistä häslinkiä, vaikka jokin oli vinossa. Ben siirsi pyyhkeen avulla vastasyntyneen varsan sivummalle ja kumarruin katsastamaan tamman häntäpäätä, josko jälkeläiset kohta syntyisivät. Yllätykseni olikin suuri, kun esiin putkahti pari etujalkoja. "Mitä hittoa?" minulta pääsi ja Ben kääntyi katsomaan meitä. "Täältä tulee toinenkin" sanoin suu auki.

Poika siirtyi lähemmäs ja totesi saman kuin minä hetkeä aiemmin. Toinenkin varsa syntyi suht ongelmitta, vaikka tamma olikin jo uupunut ja saimme hieman avustaa ponnistuksen tahdissa varsaa jaloista. Hetken kuluttua pieni musta tammavarsa kuitenkin makasi oljilla silmät kiinni. Hätäisesti puhdistin sen hengitystiet ja onnekseni se alkoi virkoamaan minuuttien kuluessa. Tamma makasi edelleen, käskin Beniä soittamaan eläinlääkärin paikalle. Minuutit kuluivat, jälkeiset syntyivät, mutta tamma makasi edelleen liikkumatta, hengitti sentään. Eläinlääkärin tullessa paikalle se oli kuitenkin jo nostanut päänsä. Se sai piikin adrenaliinia, joka sai poniin vauhtia ja se oli tuota pikaa jaloillaan. Messin ilme oli näkemisen arvoinen, kun ensikertalainen äkkäsi kaksi outoa otusta karsinassaan. Ensimmäinen reaktio oli tavanomainen, tamma peruutti kaukaisimpaan nurkkaan ensimmäisen varsan pyrkiessä jo pystyyn vauhdikkaasti. Ben tuki varsaa, kun se otti ensimmäiset askeleensa kohti tammaa. Tyynnyttelin kauhun vallassa olevaa uutta äitiä, joka kuitenkin tajusi pysyä paikoillaan, kun avustin pikkuisen nisälle. Sitten tammakin alkoi rentoutumaan. Tammavarsa vaati enemmän aikaa ja apuja, mutta tunnin kuluessa oli sekin jo jalkeilla ja maitobaarin avajaisista nauttimassa. Kiitimme lähtevää eläinlääkäriä ja jäimme vielä hetkeksi seuraamaan, että kaikki oli hyvin. Sitten siirryimme sisälle kahville, en voinut irroittaa katsettani puhelimesta koko kahvittelun aikana. Kyynel silmänurkassa seurasin kolmikon touhuja ja siltä istumalta päätin nimetä pikkuisen yllätysvarsan Midnight Surpriseksi, vaikka se ei varsinaisesti emän nimeen liittynytkään. Tumma herrasmies sai nimekseen tietenkin Jack Sparrow lempielokuvani mukaan. Tammavarsan musta väritys huvitti meitä, koska molemmat vanhemmista olivat ruunikkoja. Toivoimme, ettei se olisi perinyt myös isovanhempien vilkasta luonnetta värin lisäksi..