Accordeur LAC

KV-I, VV-II

KutsumanimiAmelia RekisterinumeroVH16-027-0123
Rotunewforestinponi Säkäkorkeus142cm
Sukupuolitamma Väritummanruunikko
Syntymäaika30.08.2016 Ranska 5v Koulutustasova B, noviisi valjakko
OmistajaJannica (VRL-04799) KasvattajaL'amour aux Chevaux

Luonne

Amelia on nuoren ikänsä vuoksi vielä hieman kokematon käsittelyä vaativissa toimenpiteissä, jonka vuoksi se saattaa olla toisinaan arvaamaton ja vaatia kokeneen käsittelijän. Jokapäiväiset arkiaskareet tamman kanssa sujuvat jo ihan hyvin, vaikka se joskus jännittääkin kengitystä. Taluttaessa ja vieraissa paikoissa tamma on vielä ujo, mutta käyttäytyy silti mallikkaasti, ainakin suuren osan ajasta.. Hoitaessa tamma saattaa olla arka käsitellä ja harjata uusien ihmisten kanssa etenkin pään alueelta, mutta tottuu rauhallisella käsittelyllä pian. Maastakäsin liikuttaessa Amelia ei vielä ihan hallitse hommaa ja voi toisinaan tuntua melkoiselta luupäältä, kun sille yrittää opettaa vaikkapa liinassa työskentelyä. Se on luonteeltaan hieman kiireinen, mikä vaikeuttaa entisestään esimerkiksi seisomisharjoittelua tallissa yksin ratsastajan tai kuskin hakiessa varusteita satulahuoneesta. Toisia kohtaan Amelia on vähän nirppanokka ja suvaitsee ainoastaan yksi tai kaksi hyvää kaveria samaan tarhaan etenkin ruoka-aikana. Ratsain Amelia on reipas ja nopea oppimaan, vaikka sille toisinaan saakin vääntää vähän pidemmän kaavan mukaan asiat. Ajaessa tamma on mukava ja toimii siinä jo hyvin.

Sukutaulu (4p)

i. Roscoff Pianoman
tprn 144
40 KRJ sij.
ii. Roscoff Pianista
rn 141
KRJ-II
iii. Jefton's Pianist prt 140
NFL-I, KRJ-I, YLA2, KTK-II
iie. Pikkupellon Mermaid vprn 145
NFL-I, YLA1, ERJ-II
ie. Painswick Angel Eyes
prn 142
KTK-II, NFL-I
iei. Suopursun Romeo rn 144
YLA3, KTK-III, Vir MVA Ch
iee. Nerian Even an Angel prt 139
e. Poniniemen Pione
rn 141
Ch, KTK-II, 40 KRJ sij.
ei. Sir Callahan LAC
rn 142
Ch, KTK-II, NFL-I, KRJ-I, YLA2
eii. Apollo VIE prn 142
KRJ-II, NFL-II, YLA3
eie. Nerian Lyrebird rt 139
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, NFL-II, KRJ-II
ee. Nerian Bronte
m 140
40 KRJ sij.
eei. Breezy Fighter rn 143
KRJ-II, YLA3
eee. Nerian Bonita rnvkk 133
40 KRJ sij.
4 POLVEN KRJ PALKITUT
iiii. Blackburns Red Baron KRJ-II
iiie. Lyons Maddie KRJ-II
iiee. Merrie KRJ-II
ieie. Missy Reedo Black KRJ-II (23.03.2009)
eiei. Fitzwilliam KRJ-II

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

Kouluvarsojen laatuarvostelu

20.04.17 - KV-I - 35.5p

Valjakkovarsojen laatuarvostelu

31.03.18 - VV-II - 22p

KRJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

VVJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

Ei vielä arvosteltu.

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

NJ Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Kisatulokset

KRJ 17 sijoitusta

15.12.17 - va B - 4/30 - Duán Stable
17.12.17 - va B - 1/30 - Duán Stable
18.12.17 - va B - 5/30 - Duán Stable
20.12.17 - va B - 2/30 - Duán Stable
21.12.17 - va B - 2/40 - Fiktio
22.12.17 - va B - 3/30 - Cadogan Ponies
24.12.17 - va B - 4/30 - Cadogan Ponies
24.12.17 - va B - 6/40 - Fiktio
02.01.18 - va B - 2/30 - Vuorna
03.01.18 - va B - 4/30 - Vuorna
04.01.18 - va B - 1/30 - Gestüt Helmwald
04.01.18 - va B - 1/30 - Cadogan Ponies
05.01.18 - va B - 1/30 - Cadogan Ponies
07.01.18 - va B - 5/30 - Cadogan Ponies
09.01.18 - va B - 3/30 - Gestüt Helmwald
16.01.18 - va B - 3/30 - Gestüt Helmwald
18.01.18 - va B - 3/30 - Gestüt Helmwald

VVJ 8 sijoitusta

31.12.17 - noviisi yhdistetty pareille - 3/60 - VVJ Cup
31.08.18 - noviisi yhdistetty pareille - 9/107 - VVJ Cup
03.11.18 - noviisi kestävyyskoe - 2/18 - Adina
04.11.18 - noviisi kestävyyskoe - 1/18 - Adina
16.11.18 - noviisi kestävyyskoe - 4/27 - Stall Fernweh
31.12.18 - noviisi yhdistetty pareille - 2/74 - VVJ Cup
28.02.19 - noviisi yhdistetty pareille - 5/74 - VVJ Cup
18.04.19 - noviisi kestävyyskoe - 4/30 - Adina

Valmennukset

00.00.0000, kouluvalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

Päiväkirja

30.10.18 Pk merkintä: Trick-or-treating, kirj. omistaja (188s)
Karkkikierros oli alkamassa. Osallistujille jaettiin lyhdyt käsiin, jos ei ollut omia ja suuntasimme ensin Adinan lähistölle, sillä mukana oli vähemmän ratsastaneita, joille pidempi lenkki olisi ehkä koitunut vähän liian pitkäksi. Jessica oli innoissaan Ameliasta, joka malttoi kuitenkin keskittyä työntekoon maastossakin, ainakin minun vetämänäni.. Tuntia myöhemmin kaikki olivat keränneet niin paljon karkkia, että astiat oli pakko käydä tyhjentämässä välillä. Samalla nuorimmat saateltiin tallille ja kotiin, kun oli ensin käyty syömässä makkarat grillikodalla tallin lähistöllä. Hevoset saivat samalla hengähtää ja juoda sekä syödä välipalaa karsinoissa. Grillikodalle vei tunnelmallinen sinisten jäälyhtyjen kuja, jota oli ilo seurata tähtitaivaan alla. Kuuta ei tänään näkynyt mikä oli outoa, koska yleensä se kyllä näyttäytyi halloween-yönä. Puoli yksitoista oli ratsastajat ja hevoset jälleen pakattu kyytiin ja matka jatkui kauemmas kylälle kierrokselle. Siellä ei ihan yhtä hyvää vastaanottoa ollut, mutta muutamia karkkeja mukaan osui ja nuoremmille osallistujille ei niin hyvin kelvanneita omenia, jotka he syöttivät luvan saatuaan hevosille, joita ne tyytyväisinä rouskuttivat. Kahdentoista maissa kohmeiset ratsastajat pääsivät takaisin tallille, jossa hevosten hoidon jälkeen tarjoiltiin tallituvassa kuumaa glögiä ja voileipää. Majoittuminenkin onnistui kartanossa, mutta ei sinne innokkaita tällä kertaa lähtenyt mukaan, kun oli töitä ja koulua seuraavana aamuna.

27.10.18 Halloweenleiri Adinassa, kirjoittaja: omistaja (597s)
Lauantaiaamuna oli pikkupakkasta ja aamutalliin kömpi uninen joukko seitsemän aikoihin. Kun kaikki oli ohjeistetusti hoidettu ruokinnan osalta (hevoset saivat loppuheinät ulos) siirryttiin sisätiloihin siivoamaan karsinoita. Aamupalalle päästiin viimein puoli yhdeksän, kyllä siinä jo vatsat kurnivatkin, kun oli sen verran aikaisin lähdetty liikenteeseen. Laura oli aamuksi loihtinut oikein monipuolisen tarjoilun, josta löytyi peruspuurot ja -leivät, mutta myös munakasta, hedelmäsalaattia, muroja maidon kera sekä paljon erilaisia hedelmiä. Nappasin vielä toimistolle lähtiessä pöydästä satsuman, jonka söin samalla kun tein tuntilistoja aamun vaellukselle. Yksityisomistajat lähtivät toki omillaan, Jessica saisi Amelian, jonka kanssa tyttö varmasti pärjäisi hyvin. Christianille laitettiin Lissu, koska miehellä oli hyvin vähän kokemusta muista, niin matka taittuisi ainakin rauhallisesti tamman kanssa. Oona sai maastoonkin Villan, johon hän oli eilen saanut maneesissa pikkuratsastuksella jo tutustua ja hienosti olikin mennyt naisen rauhallisten, mutta varmojen otteiden ansiosta.

Lista oli valmis, joten kävin sen nakkaamassa ilmoitustaululle ja suuntasin sitten hakemaan Lauralta makkarat pakatakseni ne autoon. Christian oli luvannut tallityöntekijän kanssa saatella porukan laavulle, joten sain itse hypätä lämpimään maasturiin miehen katsoessa minua tallipihalta kateellisena. Menin edeltä lämmittelemään kunnon nuotiota, jolla sitten kelpaisi paistella makkarat tauolla. Vihdoin porukka alkoi saapua pelipaikalle ratsastettuaan reilun tunnin. Jessica ei ollut kehoituksista huolimatta pukeutunut oikein kunnolla ja lämmittelyyn nuotiolla kului pitkä tovi, ennen kuin he lähtivät kotimatkalle. Amelian kanssa oli kuulemma sujunut ihan hyvin matkalla, jonka vuoksi tyttö oli entistä enemmän kylmissään, kun ei ollut kuin tarvinnut matkustella kyydissä. Hevoset hoidettuaan ja päiväheinät jaettuaan oli oman siistiytymisen ja juhlalounaan vuoro, olipa muutama leiriläinen pukeutunut vintiltä löytämiinsä hienoihin iltapukuihinkin keittäjä Lauran naurahtaessa, että jos hän olisi tiennyt pukupakosta olisi hän ilmanmuuta hakenut päälleen smaragdinvihreän leninkinsä. Nyt me kuitenkin saimme tyytyä punavalkoiseen raitaessuun, joka oli jo kulahtanut. Siinäpä olisikin keittäjälle muun ohessa oiva joululahjaidea, pohdin ohjatessani perunaa haarukassa suuhun.

Iltapäivästä oli luvassa Halloween-ohjelmaa. Olin saanut tuttavani bändin esiintymään meille ja lisäksi teimme yhdessä ohjaamiani improvisaatioharjoituksia tutustuen toisiimme. Kaikilla tuntui olevan tosi hauskaa, sen jälkeen kun alkujännityksestä oli päästy. Loppuiltapäivä meni pelaillen lautapelejä, ja viiden maissa saimme jälleen päivällistä päivältä jääneistä ruoista. Tunnin kuluttua oli tarjolla ilman satulaa - leikkejä kentällä, jonne ohut lumipeite oli tuonut mukavan pehmeyden pudota. Onneksi kaikki kuitenkin pysyivät kyydissä, vaikka alla olivatkin vieraat hevoset ja ponit vaellushevosten saadessa ansaittu lepo loppupäivälle. Jousiammuntaan ei rohjennut kukaan osallistua, joten saimme Christianin kanssa rauhassa harjoitella sitä toisten keksiessä mitä oudompia leikkejä ilman satulaa.

Kahdeksan maissa viimeisetkin alkoivat kyllästyä köpöttelyyn kentällä ja toivat hevoset talliin iltaruokintaa varten. Tyttöjen posket loistivat punaisena ja he eivät malttaneet olla selittämättä Lauralle kaikkia tunnin kohokohtia, joka vain nyökkäili tyytyväisenä, hän ei varsinaisesti hevosista niin ymmärtänyt. Päivällisen jälkeen vedettiin laatikosta esiin puvut ja ne kenellä ei ollut mukana sellaista saivat käyttää mielikuvitustaan tavaroidemme kanssa, muutama valmispukukin taisi kaappien kätköistä löytyä edellisvuosilta. Kaikki saivat omat ruskeat kauppakorit, jotka koristelivat mieleisikseen erilaisella tilpehöörillä. Kepposkierros oli tarkoitus pitää Adinassa vähän eri porukalla viimeinen päivä. Saatuaan korit valmiiksi oli aika mennä ottamaan linnan isoon saliin halloween-kuva, jonka kaikki saivat kotiinviemisiksi.

Iltaohjelmaksi oli suunniteltu vielä kauhukuja ulos, josta isommat tallin hoitajat vastasivat työntekijän kanssa kierrettyäni ensin sen läpi, ettei joukossa ollut K18 materiaalia, heistä kun ei koskaan voinut tietää varmaksi.. Tunnin päästä kaikki olivat saaneet kujan suoritettua ja joimme kuistilla tähtien tuikkeessa limonadia, josta siirryimme melko pikaisesti viilenevän kelin vuoksi sisätiloihin katsomaan takkahuoneeseen tulen loimuun elokuvaa, jonka porukka oli saanut äänestää Netflixistä. Samalla halukkaat saivat maistella suolaisia ja makeita herkkuja sekä käydä tekemässä jäälyhdyt ulkona. Elokuva loppui puolenyön maissa, jonka jälkeen annettiin vielä puolen tunnin aika käydä pesuilla ennen hiljaisuutta. Siinä vaiheessa jännittävä päivä olikin jo imenyt mehut ainakin meistä, sillä Jessica oli jo nukahtanut sohvalle elokuvaa katsellessa ja Christiankin nuokkui nojatuolissa, niin että kesti hyvän aikaa saada mies mukaani yläkertaan.