RB First Love

KWPN-III, EV-I

KutsumanimiRilla RekisterinumeroVH14-012-0337
RotuKWPN Säkäkorkeus165cm
Sukupuolitamma Väriruunikko
Syntymäaika06.09.2014 USA 13v KoulutustasoGrand Prix, re 140cm
OmistajaJannica (VRL-04799) KasvattajaNinja (VRL-12767)

Luonne

Rilla on ihmisrakas ja rauhallinen nuori neiti. Se on uusissa tilanteissa rohkea ja utelias, etenkin uusia eläinlajeja kohtaan. Rillan kanssa on helppo työskennellä ja sillä on estepuolelle poikkeuksellista kapasiteettia ikäiselleen, joka vie hevosen vielä pitkälle. Se on älykäs ja oppii nopeasti uutta. Se keskittyy ikäisekseen hyvin ja ottaa uudet haasteet hyvin vastaan. Esteillä Rilla on rohkea ja omaa hyvän tekniikan. Rilla on isänsä tavoin herkkusuu ja mikä tahansa hankalalta tuntuva asia saa äkkiä helpotuksen käänteen, jos tilanteeseen lisätään makupala. Vaikka ei sillä, hyvin harvoin Rillan kanssa edes tälläisiä tilanteita eteen tulee. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tamman seurassa kannata ylimääräisiä nameja pitää mukana, se nimittäin kyllä löytää ne helposti. Hoitaessa Rilla on hieman malttamaton, vaikka kiltti onkin. Se on hyvä sitoa kiinni hyörimisen estämiseksi. Tarvittaessa neiti osaa kyllä seisoa pitkään paikallaankin, esimerkiksi kengittäessä. Taluttaessa Rilla on rauhallinen, antaa tarhasta hyvin kiinni ja antaa laittaa varusteet tottuneesti.

Ohjasajossa Rilla on helppo ja mukava. Se työskentelee mielellään ja on sopivan reipas. Maastossakaan tamma ei säiky ja se on tottunut käsihevonen. Joskus kentällä pimeällä työskennellessä Rilla saattaa keksiä puskamörköjä, mutta nekin yleensä unohtuvat, kun tamman pistää töihin. Rilla on herkkä ratsastaa ja tottelee apuja ja istuntaa hyvin. Toisinaan laukannostot saattavat olla hieman liian innokkaita, mutta osaa neiti rauhallistakin laukkaa mennä. Rilla kuitenkin häkeltyy helposti, mikäli avut ovat ristiriitaisia tai ratsastaja ei tiedä mitä tekee. Hypätessä Rilla on taitava ja hyppää mielellään. Se on rauhallinen, eikä harrasta spurttailua esteiden välillä. Esteiden väliin ja ihan mukava ilmavara, joka povasi tammasta jo nuorena isojen luokkien ylittäjää. Vieraassa paikassa, kuten näyttelykehässä, Rilla on rauhallinen, mutta saattaa ihmetellä kovempaa hälinää. Se yrittää aina parhaansa esiintyessään ja joskus tuntuu, että suoritusta saisi parannettua ainoastaan olemalla itse sataprosenttisesti mukana koko ajatuksella.

Sukutaulu

i. Zazico
prn 167
KWPN-II, KRJ-III, KTK-III
ii. Harless
trn 165
iii. Herccu Light rt 162
iie. Apple trn 163
ie. Gold Marfyn
rt 174
iei. Xynafer rt 169
iee. Pippana rt 167
e. Dazzle Rose
prn 162
KRJ-II, KWPN-II
ei. Prince Dazzlin'
trn 168
eii. Growby trn 168
eie. Data trn 167
ee. Rosecatcher
prn 161
eei. Malign Shade rn 167
eee. Dormant prn 163
ii. Harless on komea tummanruunikko puoliveriori, joka on syntynyt Hollannissa, mutta toiminut lähes koko ikänsä rikastuttamassa Suomen kantaa. Se on palkittu I palkinnolla kantakirjassa ja täytyy kyllä myöntää, että olen kateellinen oriin lähes täydellisestä ulkomuodosta, tuollaisen linjan kun saisi omillekin puoliverikasvateille joskus.. Harless on erittäin kysytty siitosori ja yhä jonkun verran käytössä, vaikka ikää on jo 24 vuotta. Mutta ikähän onkin vain numeroita.. Orilla on kapasiteetikas kilpailu-ura kouluratsastuksessa takana ja ori kilpaili GP luokissa Zazicon tapaan itsekin. Harless on periyttänyt jälkeläistölleen paitsi täydellistä luonnetta myös hyvän luonteen ja suorituskykyisen kilpahevosen ominaisuuksia niin fysiikan kuin askeltenkin puolesta. Valtaosa sen jälkeläisistä on kilpaillut tai kilpailee kouluratsuina, parhaimmat GP-tasolla.
ie. Gold Marfyn on varmasti kaikille tuttu nimi este- ja kouluratsuna. Jättikokoinen tamma syntyi Suomessa, mutta muutti jo nuoruusvuosinaan Saksaan kilpailemaan, jossa se hyppäsi parhaimpina vuosinaan 140-150cm:n ratoja, on siis turhaa kysyä mistä Zazico on estekykynsä perinyt.. Marfyn palasi Suomeen siitoskäyttöön kisauransa lopeteltuaan ja sijoittui vielä muutamissa 130cm luokissa täälläkin. Myöhemmin tamman kanssa keskityttiin pääasiassa kouluratsastukseen enää sen iän vuoksi. Se saikin muutaman arvokisamitalin intermediaire-luokista, mutta pääasiassa kilpaili vaativia luokkia keskinkertaisella menestyksellä. Tamma kiersi myös näyttelyjä, mutta pokaalit eivät ihan riittäneet kantakirjameriiteille asti. Sillä sanotaan kuitenkin olevan I palkinnon kantakirjatamman rakenteen, joten en tiedä miksi näyttelypalkinnot jäivät puutteellisiksi. Marfynillä on tällä hetkellä vain muutama varsa, koska sitä ei ole kantakirjattu, mutta olen kuullut huhua, että 25-vuotias tamma mahdollisesti astutettaisiin vielä kerran, koska se on fysiikaltaan täysin terve.
ei. Prince Dazzlin' oli loistokas kenttätaituri, joka kiersi kilpailu-urallaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Orin upea ja vahva rakenne keräsi huomiota myös näyttelyissä, ja ori sai kutsuja myös monelle siittolalle. Luonteeltaan ori oli aikamoinen naistenmies, ja varsoja tuottikin peräti 15. Ori lopetettiin sen teloessa itsensä laitumella 17-vuotiaana.
ee. Rosecatcher oli melkoinen tapaus. Tamma suostui työskentelemään vain tämän alkuperäisen kasvattajan kanssa, joten tammaa ei myytykään pois kasvattitilaltaan, vaan jäi sinne. Kilpailuja tamma voitti melkoisesti, kuhan ratsastajana oli kasvattajansa. Varsoja syntyi 8, joista jokaisen kanssa tamma oli hellä, eikä pippurinen ja äksy kuten yleensä. Hevonen lopetettiin 18 vuoden ikäisenä jatkuvien jalkavikojen vuoksi.

iii. Herccu Light oli tunnettu ori kotimaassaan Hollannissa, missä rautias ori kilpaili menestyksekkäästi koulua ja esteitä. Näiden lisäksi 162-senttinen ori kiersi näyttelyjä hyvällä menestyksellä. Herccu kantakirjattiin ja siltä jäi 17 jälkeläistä. Luonteeltaan Herccu oli aikalailla nimensä vastakohta, temperamenttinen ja tarmokas.
iie. Apple oli kouluratojen taituri GP-tasolle saakka. Tummanruunikko tamma oli sijoittui useissa kansainvälisissä kilpailuissa ja myöhemmin toimitti myös siitostamman arkea hyvällä menestyksellä ja äidinrakkaudella.
iei. Xynafer syntyi keskelle hirmumyrskyä Hollantiin vuonna 1990. Raudikko ori kilpaili koulua ja esteitä ja selvitti uransa aikana monet haasteet voittaen suurimman osan kilpailuistaan. Xynafer oli syntynyt isoihin luokkiin ja kilpaili parhaimpina vuosinaan jopa 160-ratoja. Orin saavutuksilla on vielä pakko kehuskella sen verran, että se voitti 10-vuotiaana maan suurimman kansainvälisen kilpailun, jonka jälkeen sen menestys myöhäisempää siitosuraa varten viimeistään sinetöityi. 17-vuotiaana ori lopetteli lisääntyneiden jalkavaivojen vuoksi kilpailu-uraansa, joka oli venähtänyt paljon odotettua pidemmäksi ja monet tammanomistajat olivat jo kokonaan luopuneet toivosta saada orista astutuksia lainkaan. Ennen siitosuraansa kasvattajalla oli kuitenkin vielä yksi ässä hihassa.. Ori nimittäin alkoi vastoin kaikkien odotuksia kiertämään näyttelykehiä ja keräsi pienessä ajassa muotovalion tittelin. Lisäksi se palkittiin kolme vuotta myöhemmin estelaatuarvostelussa II palkinnolla. Jälkeläisiä orille ei loppujen lopuksi kertynyt kovinkaan montaa, sillä ori kuoli matkalla kantakirjatilaisuudesta kotiin sattuneessa onnettomuudessa. Hieno ori pääsi kaikkien iltapäivälehtien kansiin, olihan se juuri tuntia aiemmin vastaanottanut odotetun I palkinnon kantakirjassa.
iee. Pippana oli rautias menestyksekäs kouluratsu. Myös se oli kotoisin Hollannista ja asui koko pienen ikänsä kotisiittolassaan. Tamma ei juurikaan ehtinyt kisauransa ohella muuta tehdä, vaikka kiersi se muutamat näyttelyt kuitenkin. Pipalle jäi neljä varsaa, enempää se ei ehtinyt valitettavasti saada, koska tamma jouduttiin lopettamaan ähkyn vuoksi 11-vuotiaana.

eii. Growby oli tempperamenttinen tapaus. Vain harvat edes uskalsivat käsitellä oria, sillä se tarjosi kättelyssä vastaan vain hampaita. Ori oli rakenteeltaan upea ja sillä oli näyttävät liikkeet. Kouluratsastuksessa ori loisti ympäri eurooppaa ja tämä palkittiinkin kouluratsastusjaoksen II palkinnolla. Saavutuksistaan huolimatta ori jätti jälkeläisiä maailmaan vain viisi. Ori menehtyi sen sairastuessa pahaan ähkyyn kunnioitettavassa 21 vuoden iässä.
eie. Data oli oikea monitaituri. Se kilpaili Grand Prix koululuokkia, mutta osoitti taitojaan myös esteratsastuksen puolella. Luonteeltaan tamma oli oikea diiva. Sen kanssa täytyi todella tietää, mitä oli tekemässä. Tamma kiersi monissa näyttelyissä ja tämä kantakirjattiin jo 5-vuotiaana I-palkinnolla. Minkään lajin alaisiin laatuarvosteluihin tamman kanssa ei ikinä lähdetty, mutta sen jälkeläiset ovat menestyneet silläkin linjalla. Hevonen lopetettiin, kun vanuuden mukana tulleet vaivat alkoivat käydä turhankin hankaliksi ja kivuliaiksi.
eei. Malign Shade oli myös kipakka ori. Eläinlääkärit, kengittäjät sekä kisa-avustajat näkivät painajaisia tästä orista. Kilpailuissa häntää koristi aina punainen rusetti ja korvat olivat usein liimattuna kalloon. Rakenteeltaan tämä kuitenkin oli aivan upea, ja ori jättikin monia kantakirjajälkeläisiä. Orilla kilpailtiin lähinnä kenttäratsastusessa, missä kouluratsastus oli selkeästi sen vahvin osuus. Hevonen jouduttiin lopettamaan jo 14-vuotiaana, sillä kinnerpatit rajoittivat sen rankkaa kilpailukäyttöä, eikä kukaan halunnut pitää tätä vain harrasteratsuna.
eee. Dormant oli luonteeltaan hyvin ystävällinen, mutta tamma hermostui hyvin nopeasti. hevonen oli ratsastajalle aivan unelma, sillä se vastasi kaikkiin aivan pieniinkin apuihin todella nopeasti ja tamman liikkeet olivat todella näyttäviä, mutta pehmeitä istua. Tamma keräsikin kouluratsastuksesta lähemmäs sata sijoitusta ja laatuarvosteluista I-palkinnon. Jälkeläisiä tamma jätti kahdeksan, joista suurin osa menestyi loistavasti. Tamma päästettiin vihreämmille laitumille eläkevuosiensa jälkeen 23-vuotiaana.

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

Estevarsojen laatuarvostelu

20.02.15 - EV-I - 9 - 5 - 3 - 5 - 4 - 5 = 31p

KWPN Laatuarvostelu

22.09.17 - KWPN-III - 5 + 4 + 40 + 12,5 + 12 + 2,25p = 75,75p

KRJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

ERJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

Ei vielä arvosteltu.

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt (20p)

09.07.16 - RCH, 37p - tuom. dookie | Adina
29.05.17 - RCH, 37p - tuom. dookie | Adina

NJ Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Kisatulokset

ERJ 60 sijoitusta

21.06.15 - 140cm - 3/30 - Rêve de Haussea
22.06.15 - 140cm - 4/30 - Rêve de Haussea
23.06.15 - 140cm - 2/30 - Rêve de Haussea
27.06.15 - 140cm - 5/30 - Rêve de Haussea
28.06.15 - 140cm - 2/30 - Rêve de Haussea
05.07.15 - 140cm - 6/40 - Shadow
10.07.15 - 140cm - 3/30 - Rêve de Haussea
20.11.15 - 140cm - 4/30 - Filmür
21.11.15 - 140cm - 1/30 - Filmür
24.11.15 - 140cm - 1/30 - Filmür
26.11.15 - 140cm - 5/30 - Rêve de Haussea
27.11.15 - 140cm - 3/30 - Rêve de Haussea
30.11.15 - 140cm - 2/30 - Rêve de Haussea
30.11.15 - 140cm - 4/30 - Filmür
01.12.15 - 140cm - 5/30 - Filmür
03.12.15 - 140cm - 2/30 - Filmür
20.02.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
20.02.16 - 140cm - 4/21 - Filmür
22.02.16 - 140cm - 4/21 - Filmür
22.02.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
26.02.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
05.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
09.03.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
10.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
14.03.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
19.03.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
24.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
25.03.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
25.03.16 - 140cm - 2/21 - Filmür
26.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
27.03.16 - 140cm - 4/21 - Filmür
28.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
30.03.16 - 140cm - 1/21 - Filmür
01.04.16 - 140cm - 1/18 - Vindemia
26.04.16 - 140cm - 4/17 - Whispering Heaven
28.04.16 - 140cm - 1/17 - Whispering Heaven
09.10.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
11.10.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
16.10.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
17.10.16 - 140cm - 2/25 - Filmür
20.10.16 - 140cm - 3/24 - Filmür
22.10.16 - 140cm - 3/24 - Filmür
25.10.16 - 140cm - 3/24 - Filmür
27.10.16 - 140cm - 1/24 - Filmür
01.11.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
09.11.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
10.11.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
11.11.16 - 140cm - 3/24 - Filmür
13.11.16 - 140cm - 2/24 - Filmür
14.11.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
15.11.16 - 140cm - 3/24 - Filmür
16.11.16 - 140cm - 4/24 - Filmür
16.11.16 - 140cm - 2/24 - Filmür
17.11.16 - 140cm - 1/24 - Filmür
18.11.16 - 140cm - 1/24 - Filmür
26.11.16 - 140cm - 1/24 - Filmür
28.11.16 - 140cm - 1/24 - Filmür
29.11.16 - 140cm - 2/24 - Filmür
30.11.16 - 140cm - 2/24 - Filmür
14.10.16 - 130cm - 6/52 - Juksula
19.10.16 - 130cm - 5/52 - Juksula
19.10.16 - 130cm - 7/52 - Juksula

KRJ 43 sijoitusta

21.06.15 - GP - 3/30 - Hukkapuro
21.06.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
24.06.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
25.06.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
28.06.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
30.06.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
30.06.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
01.07.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
01.07.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
02.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
03.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
05.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
05.07.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
08.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
10.07.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
10.07.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
10.07.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
11.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
11.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
12.07.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
14.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
15.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
15.07.15 - GP - 3/30 - Hukkapuro
16.07.15 - GP - 3/30 - Hukkapuro
17.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
20.07.15 - GP - 2/30 - Hukkapuro
21.07.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
21.07.15 - GP - 1/30 - Hukkapuro
23.07.15 - GP - 5/30 - Hukkapuro
24.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
24.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
27.07.15 - GP - 4/30 - Hukkapuro
16.11.15 - GP - 4/30 - Serellenders
17.11.15 - GP - 3/30 - Serellenders
12.01.16 - va B - 4/40 - Delicate
22.01.16 - GP - 2/27 - Hillstead Warmbloods
14.02.16 - GP - 4/26 - Eterno
17.02.16 - GP - 1/30 - Teufel Warmbloods
18.02.16 - GP - 5/30 - Teufel Warmbloods
19.02.16 - GP - 2/30 - Teufel Warmbloods
01.03.16 - GP - 3/30 - Thirteen
01.03.16 - GP - 4/28 - Defective
31.07.16 - int II - 20/203 - KRJ Cup

Valmennukset

05.06.2016 Kouluvalmennus GP, valmentaja: Sörsseli S
Viikko sitten olin käynyt valmentamassa Rillaa ja Jannicaa laukanvaihtojen saralla. Tämänpäiväisessä valmennuksessamme pääsisimme keskittymään piaffen ja passagen välisiin siirtymiin, tammalla oli kuulemma ollut niissä hieman tahmeutta viime kilpailuissa.

Jannica oli taas saapuessani paikalle jo verryttelemässä Rillan kanssa, kuten viime kerrallakin. Seurailin hetken tamman ja Jannican kävelyä, ennen kuin pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat ja lähtemään verryttelemään kaikissa askellajeissa. Viime kerrasta poiketen nyt ratsusta saattoi oikein nähdä, kuinka se pursusi energiaa ja halusi päästä käyttämään sitä. Tamma myös vertyi nopesti, ja pääsimme aloittamaan piaffe- ja passagetyöskentelyn. Jannica otti lyhyet pätkät molempia ennen siirtymisiä niiden välillä. Siirtymät sujuivat siihen asti hyvin, kun niitä ei tarvinnut tehdä useampaa, riitti että tamma siirtyi piaffesta passageen tai toisin päin. Kun siirtymiä piti tehdä lyhyen ajan sisällä useampia putkeen, ei se mennyt enää niin hyvin. Muistutin Jannicaa nopeammasta pohkeesta, mutta se ei juuri työskentelyä muuttanut. Asia lähti ratkeamaan useammalla toistolla, mutta jo muutaman erityisen hyvän kerran jälkeen siirtymät alkoivat mennä huonompaan suuntaan.
"Ota vielä kerran, ja vaadi siltä hevoselta oikeasti paljon. Sitten voidaan lopettaa, siinä alkusähellyksessä siirtymien kanssa meni niin kauan, että Rillalla ei riitä enää keskittyminen tähän."
Viimeinen kerta oli hyvin keskinkertainen, mutta suhteellisen virheetön.
" Voidaan nyt lopetella, vaikka Rillalla sitä energiaa olikin aluksi ihan reippaasti, se kului nähtävästi helposti loppuun", sanoin ja aloitin palautteen antamisen.

29.05.2016 Kouluvalmennus GP, valmentaja: Sörsseli S
Olin kiertänyt muutaman viikon ympäri Suomea valmentamassa erilaisia ratsukoita eri lajeissa, ja tällä kertaa tie oli vienyt minut pohjoiseen, Adinan ponitilalle. Valmennettavani ei kuitenkaan olisi poni, vaan pääsisin valmentamaan upeaa GP-tason hollanninpuoliveritammaa Rillaa ja tamman ratsastajaa Jannicaa.

Saapuessani kentänlaidalle oli Jannica jo ratsunsa selässä kävelemässä alkukäyntejä. Tervehdin heitä iloisesti ja otin heti komennon valmennuksen kulusta itselleni.
"Harjoitellaan tänään laukanvaihtoja joka askeleessa", kerroin heti alkuun.
"Mutta aloita sä nyt verryttely ravissa, niin pääsen vähän jyvälle siitä miten toi Rilla toimii", huikkasin vielä ja Jannica alkoi kokoamaan tammaansa ja siirtyi raviin.
Kun Rilla oli vertynyt ravissa ja Jannica ottanut sillä vielä laukat molempiin suuntiin pääsi ratsukko aloittamaan laukanvaihtotehtävän.
"Käytä enemmän istuntaa ja jalkaa nopeammin, mutta kevesti", huomasin syyn tamman pienelle hitaudelle vaihdoissa ja puutuin siihen.
"Juuri näin! Nyt on parempi!"
Vaihdot eivät menneet lainkaan hullummin, pistin merkille. Valmennuksen lopulla anatamassani palautteessa saatoin vain kehua ratsukkoa.

Päiväkirja

22-24.09.17 pk merkintä Ruskavaellukselta, kirjoittaja: omistaja (603s)
Syksyn ruskan pikkuhiljaa hiipiessä esille kokoonnuimme rikkaisiin maastoihin ruskavaelluksen parissa. Sen enempää toiveita ei osallistujilla reittien ja muun suhteen ollut, joten päätin noudattaa jokavuotista reittiä. Syksyn sateet toivat reissuun oman haasteensa, mutta eiköhän tästäkin retkestä kunnialla selvittäisi jälleen. Kaikki osallistuivat retkelle omalla hevosellaan, joten meiltä lähti mukaan ainoastaan minun ratsunani Rilla-tamma. Perjantaina alkoi paikalle valumaan viiden jälkeen porukkaa ja majoitettuamme viimeisetkin saapujat siirryttiin tallikierrokselle, jonne mattimyöhäiset vielä ohjattiin perässämme. Kuuden maissa siirryimme päivälliselle, jonka jälkeen käytiin läpi vaellusreittiä ja sääntöjä ratsastukseen. Muuta ihmeellistä siinä ei ollutkaan, kun mukana oli kokeneita ratsastajia, mutta ketään ei tietenkään ohitettu, ohjeet huudettiin taaksepäin ja kävimme läpi yleiset käsimerkit. Toki piti myös huutaa etujoukoille, jos joku putosi matkasta. Illalla muutama kävi kentällä hieman ravailemassa ja keventelemässä, tänään oli mukavan lämmin ilma syksyiseksi ja lämpöasteitakin kymmenen. Sateilta ei perjantai-iltana vältytty, mutta sen enempää ei onneksi kastuttu, joten päätimme jäädä kentälle. Pari halusi vielä ohjatun tunnin perjantaille, jonka pidimme seitsemästä kahdeksaan kouluharjoittelun merkeissä. Tunti sujui hyvin ja Rillan hoitaja oli mukana tamman kanssa. Se tuntui tyytyväiseltä, että kentällä oli kerrankin muuta väkeä sen kanssa. Tunnin jälkeen teimme yksissä tuumin iltatallia ja valmistauduimme huomiselle vaellukselle pakkaamalla laukkuja. Adinasta kaikki tarvitsevat saivat satulalaukut lainaksi, jonne pakattiin välttämättömät tarvikkeet ja huomisaamuna eväät. Aitatarvikkeet väliaikaistarhoja varten kuljetettiin maasturilla paikalle mieheni toimesta, joten niitä ei sentään tarvinnut kuljettaa mukana.. Muutama rohkea kävi kurkkaamassa allasosastolla, mutta melko pian leirituvassa tuli hiljaista.

Lauantaina kaikki olivat pirteinä heräämässä puoli seitsemän maissa aamuruokintaan, jonka jälkeen siirryimme omaa aamupalaa nauttimaan. Tarjolla oli croissantteja ja päällisiä, joiden lisäksi suurin osa nautti kahvia tai teetä. Tallinpihasta startattiin matkaan kahdeksalta pakattuamme eväät laukkuihin. Kiersimme aamupäivän aikana uittolammen ja saavuimme sopivasti lounasaikaan laavulle, jonne Christian oli jo tehnyt tulet ja grillasimme makkaraa sekä kasvisruokaa sitä syöville. Jälkiruoaksi kaikki saivat grillattua ananasta ja limsatkin oli vaelluslaisille varattu matkaan. Matka jatkui kohti ensimmäistä yöpymisetappia, jonne oikaisimme mökkikylän nurmen läpi saapuen paikalle neljän maissa. Matkalla oli muutamia maastoesteitä, mutta jätimme ne hyppäämättä, koska maa oli melkoisen märkä. Mökille saapuessa purettiin ensin varusteet hevosilta ja rakennettiin tarhat loppuun, jonne heitettiin päiväheinät hevosten mukana. Sitten pääsimme mökkiin itse rentoutumaan ja saunakin lämmitettiin vielä illalla. Rohkeimmat kävivät vielä järvessäkin uimassa, mutta itseä ei 14 asteen vesilämpötila houkutellut pätkän vertaa. Iltatallin tekemisen jälkeen katsoimme hevosdvd:n ja valmistimme sitten yhdessä iltapalaa. Voileivät ja itsetehty sitruunalimonadi maistuivat ja kävimme vielä heittämässä hevosille yöheinät ennen makuulle menoa. Rillan kanssa valmennus oli sujunut hyvin tähän asti ja tamma kotiutui nopeasti etappimajoitukseen, olihan se siellä aiempinakin vuosina käynyt.

Sunnuntaina päivä alkoi seitsemän maissa hevosten ruokinnalla ja oman aamupalan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa. Parin tunnin maisemoinnin jälkeen pääsimme kääntymään kohti tallille menevää tietä ja nautimme lounaan puolenpäivän maissa kievarissa, jossa hevoset saivat levähtää tallissa parituntisen päiväheiniä syöden. Tämä paikka oli Rillallekin uusi, mutta hyvin kaikki onneksi malttoivat heinänsä syödä. Maatilan tunnelmasta ja taivaallisesta ruoasta olisi kyllä nauttinut pidempäänkin, mutta musiikkiesityksen jälkeen oli jatkettava matkaa, koska kotimatkaa oli vielä taitettavana melkoisesti. Paikoittain polku oli märkä, joten kotimatka meni suurelta osin kävelyksi. Sänkkärin yli ravailtiin, muutama hevonen vaikutti liiankin vireältä, joten aluksi suunniteltu laukkapätkä sänkkärillä jätettiin turvallisuuden takia tekemättä. Seitsemän maissa illalla saavuimme vihdoin takaisin Adinaan, siihen mennessä jokainen oli jo saanut tarpeekseen itikoista ja puista putoavasta vesisuihkusta, vaikka muuten ilma olikin meitä suosinut viikonloppuna, vaikka aurinkoa ei näkynytkään. Lämpötilakin oli ollut ennätykselliset kymmenen astetta, myös yöaikaan, joten hevosilla oli ollut mukavat oltavat. Ne olivat enemmän tai vähemmän energisia saapuessamme kotiin. Kaikki valmisteltiin iltaheinille ja kokoonnuimme illalliselle. Yhteiskuvaus ja oritarjontaan tutustuminen jätettiin suosiolla maanantaiaamulle, koska illallisen jälkeen kello oli jo kymmenen. Saunaankaan ei kukaan tainnut jaksaa mennä, joten kävimme Christianin kanssa siellä vain. Maanantaina kokoonnuimme aamiaiselle aamutallin jälkeen ja otimme yhteiskuvan kaikille muistoksi, jonka lupasin lähettää sähköpostiin kaikille.

31.01.2015 Maastakäsittelyharjoituksia, kirjoittaja: omistaja
Rilla oli päivän viides harjoitettava nuori, joten päätin sen kanssa ottaa hieman rennommin. Aloitimme kävelemällä pienen metsälenkin, tai niinhän minä luulin.. Metsäautotietämme ei oltukaan aurattu ja rämmimme maastossa puolet matkasta upottavassa hangessa, joka oli minua reilusti yli polven korkeudelle. Oli siinä melkoisesti hommaa pysytellä tamman rinnalla, se kun on vieläpä tottumaton kävelemään tuollaisessa nietoksessa ja käytöksestä olisi voinut päätellä, että tamma vähintään pelkäsi hukkuvansa hankeen (joka siis oli sitä juuri ja juuri polveen asti..)

Metsästä selvittyämme menimme kentälle treenaamaan hieman lisää. Kentällä oli mukava lumikerros, koska liukkaiden kelien vuoksi en ollut halunnut aurata sitä. Saatoin päästää Rillan irti, koska kentällä ei ollut muita. Pienoinen lumisade oli ilmeisesti ajanut herkän porukan maneesiin. Hoputin Rillan raviin ja ihastelin sen kevyitä liikkeitä. Vartin kuluttua olin tyytyväinen tamman panokseen ja otin sen kiinni. Teimme muutamia harjoituksia, joissa tamma joutui toden teolla kuuntelemaan mitä minulla oli sanottavaa. Se kuunteli hienosti seuraamisharjoituksissa, vaikkakin yritti jatkuvasti kävellä suoraan takanani jota pyrin ehkäisemään. Onhan Rilla sentään jo ihan ison hevosen kokoinen, enkä halua sitä niskaani myöhemminkään mikäli tamma sattuu jotakin vaikka pelästymään.

30.01.2015 Iltainen ohjasajo, kirjoittaja: omistaja
Vaikka minulla oli takana kiireinen päivä, päätin päivän päätteeksi ottaa vielä Rillan kanssa ohjasajoharjoituksia. En ole ihan varma oliko hämärä ajankohta tottumattomalle tammalle kaikista paras.. Tammasta saattoi vaistota kilometrien päähän, ettei se yhtään nauttinut hämärällä kentällä työskentelystä, mutta toisaalta oli hyvä, että se tottuisi nuoresta pitäen siihen, ettei pimeää pitänyt pelätä, vaikka tottahan toki se toimi ainoastaan vaistojensa varassa. Olin itsekin väsynyt, eikä tamman kanssa työskentely illan päätteeksi välttämättä ollut kovin hyvä ajatus. Reippaasti se kuitenkin yritti parhaansa saadakseen minut tyytyväiseksi. Se heitteli päätään jatkuvasti rauhattomana ja vispasi häntäänsä, niin etten meinannut eteen nähdä. Se kuitenkin eteni tasaista vauhtia ympäri kenttää ravissa ja teki täsmälleen mitä pyydettiin, joten en viitsinyt tuohon pieneen, joskin ärsyttävään tapaan reagoida mitenkään. Rillalla nimittäin oli tapana ottaa nokkiinsa, mikäli sitä komennettiin.

Peruutusharjoituksessa Rillalta ilmeisesti paloi käämit lopullisesti myöhäiseen harjoitteluajanjaksoon ja se yritti toistuvasti lähteä eteen pyytämättä. Vaadin kuitenkin kerta toisensa jälkeen kärsivällisesti tammaa seisomaan aloillaan, kunnes toisin pyysin (sisimmässäni kyllä kihisin kiukusta, eikö tämä tamma todellakaan halunnut seisoa, kumma juttu!) Parin komennuksen jälkeen tamma ei enää viitsinyt pullikoida vastaan, vaan tyytyi kohtaloonsa. Laukkaharjoitukset sujuivat kuin vanhalta tekijältä, ei millään uskoisi että tyttö on vasta kahden! Toisinaan se osaa kyllä yllättää minut totaalisesti! Tässä kohtaa hinku lopettaa oli jo molemmilla melkoinen, mutta halusin vielä opettaa tammalle yhden uuden asian hautumaan. Raviin siirtyminen peruutuksesta sitä paitsi tuki tamman menohaluja lähteä eteen, joten se oli tässä kohtaa helppoa opettaa. Pyysin napakasti tamman raville heti peruutuksen tehtyään, onnistuneita suorituksia toisensa perään sateli ja tamma sai kiitosta. Siinähän ihan jo ylpistyikin, niin hienosti se jopa haki ajoittain muotoa vaikken sitä missään kohtaa vielä vaatinut. Mitään muutakaan täydellisyyttä en nuorilta hevosiltamme vielä oleta, mutta täytyy iloisesti myöntää, että Rilla alkaa olla jo lähellä sitä pistettä, ainakin ohjasajaessa.