Faron BRE

KutsumanimiFaron RekisterinumeroVH16-023-0044
RotuWelshpartbred (25%) Säkäkorkeus151cm
Sukupuoliori Värirautias
Syntymäaika19.07.2011 8v Koulutustasohelppo A, re 60cm (0v€)
OmistajaJannica (VRL-04799) KasvattajaMiltsu, Breawa

Luonne

Faron on erittäin sosiaalinen ja tulee juttuun kenen tahansa tarhakaverin kanssa. Faron on perusluonteeltaan utelias ja rauhallinen sopien hyvin myös aloittelijoiden hoidettavaksi. Ratsastaessa Faron on enemmän kuitenkin kokeneiden harrastajien ratsu, sillä ori saattaa etenkin vapaiden jälkeen olla virtainen ja ratsastajasta usein tuntuu, kuin istuisi ruutitynnyrin päällä. Etenkin esteillä Faron innostuu ja saattaa toisinaan pukitella maastossa tai esteillä. Faron on erittäin kovaääninen kaveri ja tervehtii ruoka-aikaan tallintekijää muiden äänten yli komeasti. Myös tarhassa Faron alkaa jo tuntia ennen varsinaista ruoka-aikaa huudella heinien perään, joka ajaa toisinaan työntekijät hulluuden partaalle. Faron pitää myös muista tallin eläimistä ja talvisin sen karsinasta saattaa löytää minkä tahansa tallin lemmikeistä, vaikka koirista se tuntuukin pitävän eniten.

Sukutaulu

i. Draughtful Silmar
sf rt 165
ii. Marvolo Chamen
xx rt 166
iii. Nomen on Fears xx rt 161
iie. Little Gorge xx rn 161
ie. Else Matters
sf rt 173
iei. Gahrin sf rt 164
iee. Just Preat x rt 165
e. Hawanais
wpb rt 138
ei. Morgen
hann rn 165
eii. Polarend hann rn 166
eie. Wannabi hann trn 165
ee. Haw Estabulo
wC rt 134
eei. Olybba wC rt 137
eee. Stonne wC trt 134
ii. Marvolo Chamen ...
ie. Else Matters ...
ei. Morgen on näyttävä hannoverori. Morgen on 165cm korkea, ja väriltään ruunikko. Rakenteeltaan orin on kehuttu olevan loistoluokkaa ja ori onkin menestynyt näyttelyissä varsin mainiosti. Luonteeltaankin herra käyttäytyy varsin mallikkaan puoleisesti, niin maasta kuin selästäkin käsin. Näyttelyiden lisäksi orilla on kierrelty aktiivisesti koulukilpailuja joissa myös näyttävä askeleinen ori on menestynyt kiitettävästi. Ori on kilpaillut myös muutamat estekilpailut mutta on selvästi kouluhevonen. Morgen jouduttiin lopettamaan kipeiden jalkavaivojen vuoksi 22-vuoden iässä. Morgen jätti jälkeensä merkittävän määrän rakenteelisesti, sekä luonteelisesti erittäin hienoja kouluhevosia.
ee. Haw Estabulo on monipuolinen welsh C-ponitamma. Estaksi kutsuttu tamma on rautias ja 134cm korkea neiti. Luonteeltaan Esta on arka ja hieman äreänkin puoleinen. Luonteestaan huolimatta tamma on ollut varsin monessa käytössä. Esta on toiminut alunperin kenttäponina mihin poni ei sitten sopinutkaan, tämän jälkeen se on ollut este- ja kouluponina, myös vaellusratsun töitä neidillä on koitettu. Monipuolisen käytön vuoksi neiti on kilpaillutkin varsin monissa lajeissa vaihtelevalla menestyksellä. Viimeisillä vuosillaan Esta on kuitenkin löytänyt oman lajinsa; valjakkoajo. Nyt neiti on kuitenkin jättänyt kilpakentät ja muuttanut pieneen ponisiittolaan siitostammaksi.

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

KRJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

ERJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

Ei vielä arvosteltu.

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt (20p)

08.10.16 - Ridden CH, 17.5p - tuom. Spookiness | Adina

NJ Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Kisatulokset

ERJ 0 sijoitusta

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

KRJ 0 sijoitusta

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

SPC Show Pony - pistetilanteen näet täältä

Valmennukset

24.05.17 kouluvalmennus, valm. Jewell (176s)
Nyt ei vauhtia puuttunut! Faron otti tilanteen haltuun ensin vähän enemmän vauhdilla kuin tyylillä. Tehtävä aloitettiin itsenäisen verryttelyn ja pienien kävelyiden jälkeen: tarkoituksena oli tehdä niin A- kuin C-kirjaimiin 10 metrin voltit, joilta jatkettiin lävistäjille keskiravissa. Näin tehtävän aikana vahvistettiin niin pidättäviä kuin eteenpäin vieviä apuja. Useat suunnanvaihdokset tekivät tehtävästä myös monipuolisen ja se harjoitti hyvin hevosta tasapuolisesti. Faron ei meinannutkaan rauhoittua keskiravien jälkeen, jolloin voltti tuli erittäin tarpeeseen. Muutaman kerran treenasimmekin siirtymällä käyntiin voltin ajaksi, jotta Faron ei vain juossut koko liikkeen läpi ketterillä jaloillaan. Kun jatkoimme volttia taas ravissa, poistettiin jo hevosen ennakoima keskiravi hetkeksi, tulevaa toista harjoitusta ennustava siirtyminen käyntiin pisteelle X lävistäjälle. Viimein ratsastajan saadessa Faronin enemmän kuulolle, onnistui harjoitus varsin erinomaisesti ja liidokkaasti.

Laukkatehtävästä Faron taas kuumui. Harjoitus noudatti samaa muotoa, mutta tehtiin laukassa, jättäen keskiaskellajin tässä tapauksessa pois. Lävistäjällä pisteessä X sen sijaan tapahtui laukanvaihto käynnin kautta. Käyntisiirtyminen olikin varsinainen työ, jota piti valmistella paljon onnistuakseen suoralla linjalla. Aluksi jouduimmekin tekemään siirtymisen lävistäjän päässä, kentän aitoja hyödyntäen. Lopulta kuitenkin onnistuimme tekemään hienon käyntisiirtymisen hosumatta takaisin laukkaan. Muuten laukkatyöskentely oli hyvää.


20.04.17 kouluvalmennus, valm. Liia (110s)
Faronista huomasi heti ja kauas että tällä valmennuksella mennään ja kovaa! Ori liikkui todella reippaasti eteen ja alkulämmittelyihin käytettiin paljon aikaa. Poni kuunteli kuitenkin hyvin ratsastajaansa ja pysyi hallinnassa. Kun valmennus eteni, alkoi menokin muuttua jo hallitummaksi ja saatettiin aloitella hommat kunnolla. Faraon on todella komealiikkeinen ratsu, joka kantaa itsensä varsin komeasti; kokoamiset ja lisäykset sujuivat todella hienosti. Siirryimme treenaamaan volttikahdeksikkoja joita pienennettiin muutamien toistojen jälkeen. Jannica sai olla tarkkana ettei poni oikonut ja voltit pysyivät kauniin pyöreinä, mutta ratsastaja teki huolellista työtä ja sai Faraonin hyvin pidettyä reitillä. Ensimmäinen laukannosto oli melko räjähdysmäinen, mutta kun annoimme Faraonin hiukan purkaa energiaansa vapaassa laukassa, sujuivat laukkavoltitkin jo sen perään oikein hienosti!

Päiväkirja

06.01.17 Loppiaismaasto, kirjoittaja: omistaja (490s)
Saavuin tallille viime tingassa, olin pyytänyt tallivuorossa olevaa Jonathania laittamaan minulle ja miehelleni ratsut kuntoon. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun käytävällä odottikin tuttujen hevosten sijaan Faron, jolla en ollut aiemmin juuri mennyt, maastoilusta puhumattakaan. Maastoretki vieraalla hevosella vähän jännitti, mutta onneksi Jonathan vakuutti orin olevan lähes sataprosenttisen varma maastoratsu ja lempeä luonteeltaan, hän oli sillä käynyt useasti yksin maastossa. Faron vaati jo huomiota käytävällä kuopimalla etusellaan, joten otin siltä riimun päästä ja kiitin tallipoikaa avusta jälleen kerran. Menimme hevosten kanssa pihalle nousemaan selkään Christianin tullessa. Mies haki tallista Jonathanin laittaman Selinan ja niin suuntasimme kohti maastopolkuja.
- Onpas ihanaa päästä maastoon vähän rentoutumaan, huikkasin takana tulevalle miehelle saaden innostuneen vastauksen.

Ohitimme kartanorakennuksen, joka kylpi mukavasti auringonvalossa ja katolta heijastui lumen seasta auringonsäteitä. Ohitimme tuuhean pensaikon, jossa pikkulinnut katsoivat saapuvaa joukkoa uteliaina. Christian toivoi meidän menevän lähimaastoon tänään, koska hänellä oli jotain puhdetta vielä iltapäivälle varattuna. Reitti olikin vakiohevosille ja ratsastajille varmasti tuttu ennalta. Kävelimme rauhallisesti metsää kohti, rannassa näkyi mökkejä. Ei niillä ketään tainnut näin talvikaudella olla, hiljaiselta vaikutti nytkin kun joulupyhät ja uusivuosi oli vietetty. Niityn reunalta erkani polku, jota seurasimme kiertäen autotien ylityspaikan, josta normaalisti menimme suoraan. Matkasimme kohti laaksoa, jossa kesäisin söimme välillä eväitä pidemmillä maastoilla. Metsikkö tiheni ja välillä joutui väistelemään lumen painosta edessä riippuvia oksia. Christian varoitti erkanemasta polulta, ympärillä riitti onkaloita ja juurakoita, hän tunsi tämän puolen metsää paremmin. Seurasimme polkua pitkin tarkoin, oksat olivat jo niin lähellä että ne raapivat kasvoja. Metsästä päästyämme seurasimme kivistä polkua, jota piti edetä varovaisesti, satanut nuoskalumi oli liukasta kivillä. Selvisimme kuitenkin jännittävän kohdan ohitse ja tulimme hauskalle koivukujalle. Kuka lie nekin oli istuttanut keskelle metsää. Ehkä siinä oli joskus ollut talo, jonne kujan oli tarkoitus ollut viedä, ken tietää..

Polku jatkui, puut olivat niin tiheästi, että alkoi tulla hieman kylmä, koska aurinko ei päässyt välistä lämmittämään enää. Metsä huokui synkkää, aavemaista hiljaisuutta, linnut eivät laulaneet näin syvällä metsässä. Hämärä laskeutui päällemme, mutta onneksi metsäpätkää ei ollut kovin pitkälti. Christian tähysteli maisemaa vierellämme kulkien, eteen aukeni polku, jossa pääsimme vihdoin ravaamaan. Hevoset olivat innokkaita, mutta eivät kuitenkaan liiaksi vauhtipäällä ja Faron käyttäytyi oriksi ensiluokkaisesti tammaseurassa, kuten nyt meidän orit yleensäkin aina maastossa ainakin. Kotiinpäin ratsastaessa alkoi satamaan lunta, onneksi sitä ei tullut paljoa, eikä tuullutkaan, joten sää oli koko lenkin ihan mukava. Puskasta kuului kahinaa, mutta varmoja hevosia eivät metsäneläimet päässeet säikyttelemään. Jatkoimme tuttua polkua kohti tallia ja pian rakennus ilmestyikin näköpiiriin. Hoitajatytöt katselivat kummissaan pihalle saapuvaa kulkuetta, ilmeisesti olimme huvittavan näköisiä, kun meidän ja hevosten päälle oli satanut aika määrä lunta! Maastoreissu oli ollut onnistunut ja molemmat onnistuneet pysymään kyydissä laukkapätkänkin. Sen enempää emme laukanneetkaan, koska hevoset tuntuivat väsähtävän nopeasti lumihangen vuoksi. Selina jatkoi viiden maissa tätien tunnille, joten se sai jäädä sisään kuivattelemaan ja syömään. Loimitin hikisen orin ja vein vielä varusteet paikoilleen. Faronkin sai jäädä sisään kuivumaan, vaikkei tunnille ollutkaan menossa, nuori ori ei vielä varsinaisesti sellaisilla käynytkään, mutta oli se kokeeksi käynyt katsomassa muutaman kokeneen ja Jonathanin kanssa tuntitoimintaa ja hienosti oli mennyt tähän saakka.