Capheira von Lark

KutsumanimiCapheira, Cati RekisterinumeroVH16-013-0113
Rotuoldenburg Säkäkorkeus170cm
Sukupuolitamma Värirautias
Syntymäaika08.04.2016 Saksa 7v Koulutustasohelppo B (tavoite GP) (0v€)
OmistajaJannica (VRL-04799) KasvattajaAlondra

Luonne

Capheira eli tutummin Cati on reipas ja energinen nuori neiti, jolla riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vilkkaudestaan huolimatta tamma on hoitaessa erittäin symppis kaveri eikä kyllästy pitkiinkään puunaussessioihin. Hoitaessa Cati on kiltti, mutta sillä on hieman ADHD taipumusta, eikä tamma malttaisi seisoa paikallaan ulkona hoitaessa. Sen vuoksi tamman kanssa helpompi harjailupaikka onkin oma karsina. Kaviot Cati antaa ottaa hyvin ja se on myös kiltti ja rauhallinen vuoluissa. Eläinlääkärin kanssa Cati saattaa hieman testailla tarvitseeko hampaita näyttää tai voiko neulaa kiemurrella pakoon, yleensä se kuitenkin asettuu pian. Varustaminen onnistuu helposti, mutta toki tamman nuori ikä pitää vielä ottaa huomioon ja esitellä kaikki vempeleet sille ajan kanssa. Juoksutusvyöhön tamma onkin jo kyllä tottunut, mutta esimerkiksi satulaa se ei vielä ole nähnyt. Suitsiessa Cati on helppo ja ottaa kuolaimet itse. Peseminen sujuu hyvin, oikeastaan niinkin hyvin, että tammaa voi olla vaikea saada pesupaikalta pois! Juoksuttaessa ja ohjasajossa Cati on eteenpyrkivä ja tasapainoinen ikäisekseen. Se tykkää rynnistellä kentällä ja maneesissa vapaana, mutta toimii myös liinassa suhteellisen hyvin. Käsihevosena Cati toimii maastossa hyvin ja nauttii pitkistä rauhallisista maastolenkeistä myös maastakäsin. Cati tulee toimeen niin toisten nuorten kuin tallikoirienkin kanssa. Ohjasajossa tamma on hieman malttamaton ja toisinaan tarvitsee useamman muistutuksen, ennen kuin vie tehtävät loppuun. Irtohypyttäessä Cati on vauhdikas.

Sukutaulu

i. Oldfinion D. Leviathan
old rn 170
KTK-II
ii. Oldfinion Damien
old rn 170
KRJ-I, KTK-II, KV-III
iii. Rosenhof Alfons trak m 170
KRJ-I, Ch, VSN Ch, KTK-II, YLA1
Bardulf trak rn 171
KRJ-I, KTK-II
Anika trak rn 165
KRJ-I, VSN Ch, KTK-II, KRJ-AB
iie. Oldfinion Dancia old rn 165
KRJ-I, KRJ-AB, KTK-III
Tonistaro old rt 172
KRJ-II, KTK-III
Dorothy old rn 168
KRJ-I, KTK-III
ie. Sarata von Lark
old rn 165
KRJ-II, KTK-II
iei. Margravenus PB holst m 169
KRJ-I, KTK-III
Leviathan holst m 168
KRJ-I, Vir MVA Ch, KTK-I
Nightingale holst m 166
iee. Solana von Lark rein mkm 168
KTK-II, VSN WCh
Aráta rein m 163
KTK-II, KRJ-II
Switcblade Romance rein rnkm 163
KRJ-II, YLA2
e. Cleodora von Lark
old m 170
ei. Dawnfrost Wilmer
old mrn 170
KV-III
eii. Walker von Lark old rn 169
KRJ-I, KV-II, VAR-III
Walkenounz old m 170
KRJ-I, KTK-II
Pierdinette old rn 167
KRJ-I, KTK-III
eie. Ramant Medusa old trn 167
VAR-II
Ibisco II old m 166
KTK-III
Marzellina old trn 168
KRJ-II
ee. Calypso von Lark
old old m 166
eei. Donatello von Lark old m 173
KV-III, KTK-II
Duzedrawse old m 177
KRJ-I, VVJ-I, KTK-I
Samorn Zaire old mkm 169
KTK-II
eee. Cretheis von Lark old rn 166
KRJ-I
Marsious old rn 165
KRJ-I, YLA2
Coral Madness old m 164
KRJ-I, YLA2

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

Kouluvarsojen laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

KRJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

Ei vielä arvosteltu.

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

NJ Näyttelyt

30.04.17 - paras nuori - tuom. Kati, Adina

Villit näyttelyt

20.07.16 - tammavarsat - 2/9 - Tuulan talli

Kisatulokset

KRJ 0 sijoitusta

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Valmennukset

00.00.0000, kouluvalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

Päiväkirja

08.05.17 Peltolaukat, kirjoittaja: omistaja (600s)
Laitoimme porukalla hoitajien ja työntekijöiden kanssa heinäpaaleja latoon. Työntulos alkoi pikkuhiljaa näkyä ja olimme saaneet tunnin siivousurakan ja heinäpaalien kantamisen latoon valmiiksi. Ilmassa tuoksui tuore heinä. Ajattelimme kauniin aurinkoisen päivän kunniaksi kuskata varusteet ja puutarhatuolit ulos puhdistusta varten, eikä aikaakaan kun koko kuusikko istui ulkona saippuoimassa ja rupattelemassa iloisesti. Otin Catin satulan harjaustelineelle, irrotin siitä huovan ja vyön pesuun ja sitten jalustimet. Puhdistettuani satulan ja remmit annoin niiden kuivua sillä välin, kun kävin hakemassa sen kaapista puhtaan huovan ja vyön sekä nahkarasvan. Putsasin suitset ja nostin osat kuivumaan auringonpaisteeseen telineelle. Satulan saikin jo rasvata ja sitten suitset. Jätin ne kuitenkin vielä kuivumaan ennen kokoamista. Saatuani varusteet valmiiksi ajattelimme lähteä pellolle järjestämään pienen laukkakilpailun maastoilun ohessa. Kävimme ilmoittamassa aikeistamme Christianille, joka vain naurahti että taitaa tulla makoisa päivä huomenna kakkukesteineen.. Cati tuli portille vastaan. Rapsuttelin tammaa aikani ja talutin sen sitten hoitopuomille, kun oli niin kiva ilma ja lämmintäkin kymmenisen astetta. Iloinen puheensorina täytti pihan, kun hevosia laitettiin kisaa varten valmiiksi, olin Catin kanssa melko luottavaisin mielin, koska tamma oli kovassakin vauhdissa yleensä hyväkäytöksinen, vaikka tokihan välillä saattoi peppu lentää etenkin kun ikää ei juurikaan vielä ollut..

Vein Catin sisään varustamista varten, koska en uskaltanut jättää 3-vuotiasta tammaa vielä yksin hoitopuomille varusteiden hakua varten. Viikkasin tamman loimet samalla hyllyyn paremmin. Sitten tarkastin aikani kuluksi tallin ensiaputarvikehyllyn, että siellä oli kaikkea tarvittavaa. Cati odotteli käytävällä satuloituna, että muut saisivat hevosensa kuntoon. Anna ei löytänyt orinsa suojia mistään, mutta sai onneksi Christianilta kuulla että ne olivat ilmeisesti jääneet kuivumaan edellisen ratsastuksen jälkeen. Onneksi tyttö ne löysi kuitenkin. Catin karva kimalsi auringonpaisteessa taluttaessamme ratsut pihalle selkäännousua varten. Ratsastimme niitylle käymäjalkaa, Cati oli innoissaan, vaikkei ollutkaan siellä tainnut koskaan käydä. Teimme ensin ympyrällä työskentelyä nähdäkseni, mitä tamma pellosta sanoisi. Se oli kuitenkin rauhallinen, joten pikkuhiljaa aloin tehdä ravissa muitakin harjoituksia. Muutamilla tuntui nyt jo olevan ongelmia saada hevosensa pidetyksi suorilla, mutta pääsääntöisesti meni toistaiseksi ihan hyvin, vaikka jokunen kuolaimeen jo kiinni purikin. Kiemurauran jälkeen Catikin alkoi saada elonmerkkejä muista, joten tein sen kanssa paljon siirtymisiä ja istuin paremmin satulaan.
- Joko työ ootte valmiita? kysyin kävellen keskemmälle peltoa.
- Tää on tänään vähän hankalalla tuulella, Anna kommentoi orinsa selästä, ei taida olla hyvä idea kiihdytellä tänään, nainen empi.
- En saa tätäkään kyllä oikein pideltyä, Jessica totesi poninsa selästä, jonka silmät pyörivät villisti ympäri.
- Hyvä on sitten, jos te jäätte tänne laukkailemaan rauhallisemmin, niin me käydään tuolla niityllä ottamassa ne laukat, käännyin kysyvästi työntekijöideni puoleen.
- Joo, he sanoivat kuin yhdestä syystä ja kävelimme jonkun matkan päähän, etteivät toiset lähtisi perään.

- Joko mennään? kyseli Erika malttamattomana toisilta.
- Kyllä mun puolesta! huikkasin saatuani hyväksyvät nyökkäykset myös Jonathanilta.
Asetuimme rintarinnan turvallisen välimatkan päähän toisistamme ja lähtökäskyn saatuaan ratsukot ryntäävät matkaan ensin hallitussa laukassa ja vähitellen vauhdin kiihtyessä täyteen nopeuteen. Toinen ori laukkasi edellämme häntä soihtuna, Jonathan istui kuitenkin tiiviisti mukana ja näytti nauttivan tilanteesta täysin! Minullakin oli hauskaa, jopa Cati käyttäytyi asiallisesti ja kannustin sitä jopa lujempaa eteen. Tamma oli ihan ihmeissään.. tällaista ei ennen vielä oltukaan tehty.. Se oli hieman levoton, kun kävimme kääntymässä sovitussa paikassa, mutta sain sen kuitenkin hyvin hidastettua mutkassa. Sen jälkeen Cati oli ilmeisesti päättänyt ottaa toiset kiinni ja se lähti kiristämään vauhtiaan siinä määrin, että pelkäsin koko tamman lähtevän lentoon! Takajalat paukuttivat maata uhkaavalla nopeudella ja siivittivät tammaa yhä kovempaan vauhtiin. Lopulta pääsimme toisten kanssa maaliin asti ja taputimme hevosia.
- Olet sie vaan aika vauva, naurahdin taputtaen hikistä tammaa ja hymyillen vastakilpailijoille, joista Jonathan oli tänään vienyt ylivoimaisen voiton!
Takaisin tullessa jäähdyteltiin ratsut vielä toisten kanssa ja sitten kävelimme kotiin lyhyen matkan. Riisuin varusteet ja pesin Catin laittaen sille vuorellisen loimen kuivumista vauhdittamaan. Sen jälkeen hevoset pääsivät syömään ja siivoilimme vielä yhdessä karsinat hoitajien kanssa.

20.07.16 Ekat näyttelyt, kirjoittaja: omistaja
Saavuimme jännityksellä Tuulan tallille varsanäyttelyjä varten. Matkanteko oli lämmintä autossa, joten emme tajunneetkaan ennen kuin pääsimme perille, miten kuuma siellä on tähän aikaan vuodesta. Riisuen päällimmäisiä vaatteita purin trailerista varsani ja aloin puunaamaan sitä viime hetken valmisteluihin. Kävimme kävelemässä hieman lämmikkeeksi pientä polkua lähitienoolla ja Capheira käyttäytyi hienosti. Viimein luokka alkoi ja pääsimme maneesiin. Siellä kokenut tuomari istui toisessa päässä arvokkaan näköisenä ja sydämeni pamppaili tuhottomasti astuessamme suureen maneesiin pienen varsani kanssa. Meidät ohjasi erittäin mukava pienikokoinen sihteerinainen ensin lävistäjälle riviin, se oli helppoa koska osallistujia oli todella vähän luokassa. Sitten saimme peräkkäin mennä ison kolmion muotoon asetetun uran. Capheira ei olisi millään malttanut kävellä, vaan yritti jatkuvasti hyppiä pystyyn tai lähteä vauhdikkaammin, joten minulla oli täysi työ sen pitelemisessä uralla. Onneksi sain kuin sainkin villikkoni aisoihin sen saadessa pahimman järkytyksen kanavoitua ravipätkään. Ravaamisen jälkeen se oli kuitenkin niin hermona, että töin tuskin sain varsan pidettyä sen muutaman sekunnin paikallaan tuomarin tutkiessa rakenteen, katsoessa kaviot ja suun. Onneksi tamma käyttäytyi ihme kyllä mallikkaasti tämän ajan ja itse tutkimus ja rakennearviointi ei kauaa kestänyt. Tuossa tuokiossa olimme jännittyneinä, mutta helpottuneina ulos maneesista varsan suitsissa riippuessa ansaitun sinisen ruusukkeen. Kyllä oli hienoa lähteä ajamaan pitkä matka kotiin hopeavarsa trailerissa. Tästä nuorikosta vielä kuultaisiin!